Vanhemmalle

• Muista pitää hyvää huolta itsestäsi. Huolehdi riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja rauhallisesta ajasta prosessoida omaa traumaasi ja suruasi. Muistathan, että avun pyytäminen on suurinta viisautta.
• Lapsen tai nuoren käyttäytyminen voi muuttua läheisen kuoleman jälkeen. Surun ja traumaattisten muistojen käsittely saattaa näkyä esimerkiksi vetäytymisenä, yökasteluna, painajaisunina, raivostumisena, häpeänä ja syyllisyytenä. Yhtä hyvin lapsi tai nuori saattaa olla liioitellun reipas ja hyväntuulinen säästääkseen muita huolelta. Mikäli lapsen käyttäytyminen tai hänen hyvinvointinsa aiheuttavat sinussa huolta, pyydä apua esimerkiksi oman kunnan tai kaupungin perheneuvolasta tai koulukuraattorilta.

• Puhu kuolemasta konkreettisesti ja sen oikealla nimellä. Huomioi lapsen yksilölliset piirteet sekä hänen kehitystasonsa. Inhorealistisuutta tulee välttää.
  
  
• Kerro lapselle, että hän voi puhua sinulle koska vain, ja esittää kysymyksiä, kun siltä tuntuu. Rohkaise lasta puhumaan tunteistaan sekä niistä käsityksistä ja uskomuksista, joita hän liittää kuolemaan ja kuoleman jälkeiseen elämään. Mikäli et osaa vastata lapsen kysymykseen, voit kysyä häneltä, mitä lapsi itse asiasta ajattelee. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitsekaan olla vastauksia, mutta kysymyksiä ei välttämättä ole hyvä jättää myöskään täysin avoimeksi ilmaan roikkumaan. Tällöin vaarana on, että lapsi täydentää avoimia kysymyksiä liiaksi itsekseen. Mikäli lapsi esimerkiksi kysyy sinulta mitä ajattelet kuoleman jälkeen tapahtuvan, voit sanoa, ettet ole ihan varma, ja kertoa sitten, mitä uskot tapahtuvan. Valmiita vastauksia tärkeämpää on pysähtyä ihmettelemään elämän suuria kysymyksiä yhdessä lapsen kanssa.
  
  
• Lapsen turvallisuudentunnetta tulee vaalia turvallisten rutiinien avulla. Arjen on hyvä jatkua mahdollisimman ennallaan päiväkodin, koulun ja harrastusten muodossa. Mikäli lapsella on voimakasta kuolemanpelkoa kohdistuen häneen itseensä tai muihin läheisiin, voit lohduttaa lasta valehtelematta. Jos lapsi esimerkiksi pelkää, että isin kuoltua äitikin kuolee, voit sanoa, että usein ihmiset elävät vanhaksi saakka, eikä äiti ole nyt kuolemassa. Yhdessä voidaan myös keskustella siitä, kuka lapsesta pitäisi huolta, mikäli omat vanhemmat tai muut häntä ensisijaisesti hoitavat aikuiset eivät siihen enää pystyisi.
  
  
• Tunnista lapsen maaginen ajattelu ja pakkotoiminnot. Lapsi saattaa esimerkiksi kuvitella, että hän saa kuolleen vanhemman palaamaan olemalla erityisen kiltti. Korosta lapselle, etteivät hänen tekemisensä tai sanomisensa liity millään tavalla läheisen kuolemaan. Lapsi saattaa myös esimerkiksi uskoa, että mikäli hän astuu aina vain suojatien valkoiselle raidalle, hän on turvassa. Lapsen turvallisuudentunnetta voi lisätä vakuuttamalla lapselle, että aikuiset pitävät hänestä hyvää huolta.
  
  
• Sanoita lapsen ja nuoren tunteita. Lapsen ja nuorenkin voi olla vaikeaa hahmottaa tunteitaan. Niiden nimeäminen kuitenkin helpottaa tunteen kohtaamista. Voit sanoittaa lapsen ja nuoren kokemuksia, mutta muista kuunnella herkästi oletko tulkinnut tilannetta oikein. Voit esimerkiksi avata keskustelun näin: ”Minusta näyttää, että olet vihainen. Haluaisin yrittää ymmärtää, mikä sinua vihastuttaa.”

• Sinulla on lupa itkeä ja olla surullinen myös lasten aikana. Näin toimit terveenä mallina omien tunteiden kohtaamisessa. Aikuisen suurimmat kivun karjahdukset voivat kuitenkin säikäyttää lasta pahoin, joten ne on hyvä päästää ulos lasten korvilta suojassa. Mikäli et aina jaksa vastata lapsen esittämiin kysymyksiin tai esimerkiksi leikkiä hänen kanssaan, sanoita sekin lapselle. ”Isä on nyt niin surullinen, että en jaksa juuri nyt leikkiä. Voit kuitenkin tulla tähän viereeni kainaloon.”
  
  
• Lapsen on hyvä päästä kohtaamaan kuollut läheinen tilanteen niin salliessa. Vainajan ruumis konkretisoi lapselle kuolemaa. Yhdessä voidaan koittaa viileää kättä ja todeta, ettei veri enää kierrä, eikä kuollut läheinen enää hengitä.
  
  
• Lapset kannattaa ottaa mukaan hautajaisiin. Hautajaiset ovat yhteiskunnassamme monelle tärkeä virstanpylväs surun tiellä ja keino hyvästellä läheisen fyysinen keho viimeisen kerran. Lapsille tulee sallia ilo ja nauru myös hautajaisissa. Hautajaiset ja muut tapahtumat voivat näkyä pitkään lapsen leikeissä. Leikki on lapselle luontainen tapa prosessoida kokemaansa.